Naiset kasinolla

Ei ole varsinaista syytä olettaa, että naiset pelaisivat eri kasino pelejä kuin miehet. Vaan kun asiaa alkaa ajattelemaan, niin yleensä kuvitellaan pelipöytien ääreen vain miehiä.

Tilastot valloittavat asian aivan eri tavalla ja onkin todettu, että yli kolmas nettikasinoiden pokerin pelaajia on naisia. Jos pelit suunniteltaisiin tämä asia huomioon ottaen, niin nousisiko naisten peli-into samaan tasoon kuin miehillä? Kun tutkimusta tarkennettiin, niin huomattiin, että naiset pelaavat ilmaispelejä enemmän kuin miehet. Onko tämä harjoittelua vastaisen varalle? Onko naiset haluttomampia ottamaan riskejä? Itse asiassa faktat pelaamisesta vaihtelevat maantieteellisesti, joten on huomattavia eroja eri yhteiskuntien välillä, mikä heijastuu naisten viettämästä ajasta ja tavasta nettipeli kasinoilla.

Betsson kasino on edelläkävijä ja sivuilta löytyy pelejä, jotka on suunniteltu sopivan hyvin naisillekin. Näistä etenkin Lunaris kauniilla grafiikalla ja Wild Water, jossa on pirtsakkaa menoa, ovat jo suosittuja naisten pelaamia pelejä. Molempien pelien harjoittelun voit aloittaa leikkirahalla, mutta kun varsinaisen pelin aloittaa oikein panoksin, siihen saa lisää puhtia sekä mielenkiintoa.
Oletetaan, että arpojen raaputtelu käy niin miehiltä kuin naisiltakin, ja jos pelkkää kuvaa katsotaan, niin Mighty Sphinx, Fruity Friends, Happy Birthday ja 7th Heaven ovat melko naisellisia arpapelejä onnen kokeiluun. Tässä on tietenkin runsaasti makuasiaa pelissä mukana.

Entisissä Bingo-halleissa joskus muinoin tapasi enemmän naisia kuin miehiä pelaamassa. Voisiko sama olla totta nyt netti-Bingoissa? Naisilla on erinomainen huomiokyky ja siitä varmaan hyödytään kasinollakin.

Nykyään naiset seuraavat urheilua yhtä innokkaasti kuin miehetkin, ja miksi he eivät myöskin löisi vetoa voitoista. Näin varmaan tapahtuukin, sillä kaikenlainen veikkailu innostaa naisia aivan samoin kuin miehiäkin ja heillä on aivan samat mahdollisuudet voittaa. Veikkaamiseen ei tarvita voimia.

Taitaa olla korkea aika muuttaa käsitystä naisten pelaamisesta myös Suomessa. Naisten tiedetään olevan varovaisempia, eivätkä he helposti vaaranna asemaansa edes hiukkasen jännityksen vuoksi. Siksi naiset varmaankin pelaavat järkevästi, eikä kauniit värit sen enempää kuin siloinen musiikkikaan johdata heitä uhkapelaamisen piiriin. Mutta jos peli on voitettavissa ja se on hauskaa, niin uskon että naisetkin ryhtyvät leikkiin mukaan.

Pauliina Rauhala

Oululainen äidinkielenopettaja Pauliina Rauhala on verrattain uusi tuttavuus Suomen kirjallisuuspiireissä, sillä esikoisteos Taivaslaulu ilmestyi vasta viime vuonna Gummerukselta. Mutta kirja sai saman tien hyvän vastaanoton ja voitti sekä Vuoden kristillisen kirjan palkinnon sekä Blogistanian Finlandia ilmestymisvuonnaan 2013. Viimeisin palkinto siis tuli kirjabloggaajien nettiäänestyksen perusteella, ja tämä oli nyt kolmas vuosi kun Blogistanian Finlandia jaettiin. Ääniä sai kaiken kaikkiaan 61 teosta, joista siis Taivaslaulu sai suurimmat äänet.

Kirja kertoo lestadiolaispariskunnasta Viljasta ja Aleksista, joka on kuin mikä tahansa lestadiolaispari. Lapsia alkaa tulla, koska ehkäisymenetelmät ovat kiellettyjä, mutta sitten Vilja uuvahtaa, ei jaksa enää ja on paeta tiiviistä yhteisöstä. Vasta mielisairaalareissu saa hänet takaisin raiteilleen eikä tulevaisuus näytä enää vankilalta, kiitos hänen miehensä Aleksin, joka uskaltaa ottaa vastuun. Mutta yhteisölle tämä ei sovi ja kaikki tuomitsevat heidän ratkaisunsa. Kirjassa myös kuvataan lestadiolaisten suviseuroja kaikkine auvoineen, onhan kirjan kirjoittanut Rauhala myös lestadiolainen itsekin, joten hän todellakin tietää mistä kirjoittaa vaikka ei enää olekaan aktiivisesti mukana seuran toiminnassa.

Rauhala sanoi itse Iltasanomien haastattelussa, että naisten uupumus ja masennus ovat lestadiolaisliikkeessä vaiettu asia, tabu. Lapsi toisensa jälkeen syntyy ja verottaa äidin voimia ja tilanne on huono, mikäli isästä ei eikä muista naisista löydy tukea. Kirjassaan Rauhala tuo ääneen sen seikan, millaista paheksuntaa saakaan perhe aikaiseksi, jos he uupumusta ehkäistäkseen turvautuvatkin ehkäisykeinoon, ettei lapsia enää tule.
Rauhala on myös itse henkilökohtaisesti nähnyt seuroissa niitä iloisempia perheitä, ja niitä, joissa oltiin jo hieman lannistuttu tilanteeseen jonka syynä todennäköisesti on ollut väsymys. Rauhala oli myös miettinyt, että kuinka pitkälle naiset (ja miehet) voivat uskossaan mennä, ennen kuin tulee raja vastaan.

“Olen vatsani vanki, enkä pysty suunnittelemaan elämää yhdeksää kuukautta edemmäs. Ainoa kalenterini on kuukautiskierto. Minä vuodan verta, minä lakkaan vuotamasta, minä kannan lasta, minä lakkaan kantamasta ja vuodan taas, ja siinä on kaikki, mitä minun on lupa odottaa.”

Pauliina Rauhala- Taivaslaulu

Tove Jansson

Tove Marika Jansson oli suomenruotsalainen kirjailija, jonka syntymästä olisi tullut tänä vuonna 100 vuotta. Janssonia pidetään muumien äitinä, ja näistä sympaattisista peikoista hänet tunnetaan ympäri maailman. Muumikirjojen lisäksi Jansson oli myös filosofian tohtori ja hänet tunnettiin myös taidemaalarina sekä sarjakuvataiteilija joka hallitsi myös pilapiirustukset.

Tove oli taiteilijaperheen tytär, ja myös kaksi hänen nuorempaa veljeä suuntautuivat taiteelliselle alalle. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äitinsä Signe Hammarsten-Jansson. Hän vietti paljon aikaa lapsuudessaan myös Ruotsissa, jossa hänen äidin puolen sukulaiset asuivat. Heillä itsellään oli asunto Helsingissä Katajanokalla, jossa asui paljon myös muita taiteilijoita. Jopa heidän ateljeeasuntonsa entinen asukas oli taidemaalari Hugo Simberg.

Jo nuorena Toven taiteelliset kyvyt näkyivät. Teini-ikäisenä hän julkaisi ensimmäiset piirustuksensa ja aloitti avustajana pilalehdessä Garmia, jossa hänen äitinsä oli myös töissä. 14-vuotiaana Tove teki ensimmäisen kirjansa Sara och Pelle och Neckens bläckfiskar, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1993, kun Tove julkaisi muitakin nuorena tekemiään töitään.

Muumit saivat ideansa jo 30-luvulla, ja ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja suuri tuhotulva Jansson kirjoitti ja kuvitti keskellä talvisotaa, vuosien 1939 ja 1940 välillä. Kirja julkaistiin vuonna 1945 Söderström & Co:n toimesta, ja sen ruotsalainen nimi oli Småtrollen och den stora översvämningen. Tästä lähti muumitarinoiden aikakausi, joita ilmestyi niin kuvakirjoina kuin proosanakin ja niitä julkaistiin sanomalehdissä myös sarjakuvina, yhteensä 1500 strippiä. Jansson oli boheemi luonne ja suvaitsevainen ja tämä välittyi myös muumeissa, ja näissä tarinoissa on käsitelty monen laisia aiheita yksinäisyydestä alkoholiin, riittämättömyydestä kuolemaan. Voidaan jopa puhua muumifilosofiasta, ja tämän takia varmaan muumit ovat onnistuneet sulattamaan myös aikuisten sydämet, ei pelkästään lasten. Eivätkä muumit ole pelkästään ilmiö vain Suomessa, vaan niitä on käännetty 45 kielelle. Niistä on tehty tv-sarjoja, muumit ovat nähty valkokankaalla ja teatterilavoilla. Niiden kuvia painetaan tekstiileihin ja astioihin, ja muumimukit ovat suosittu keräilykohde.

Myöhemmällä iällä Jansson ryhtyi julkaisemaan myös enemmän aikuisille tarkoitettua kirjallisuutta sekä keskittyi uudelleen kuvataiteisiin. Jansson sai urallaan monia arvostettuja kirjallisuuden palkintoja kuten Valtion kirjallisuuspalkinnon useastikin. Hän oli myös tunnettu seksuaalisesta suuntautumisestaan ja asui yhdessä taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa.

Aki Pyysing

Aki Pyysingin on pokeriammattilainen Suomesta, joka on nähnyt alalta niin ylä- kuin alamäetkin. Ensimmäisen liveturnauksen hän pelasi vuonna 1995 Helsingin kasinolla ja nyt 19 vuotta myöhemmin hän on yhä mukana bisneksessä, pelaten enemmän livepelejä kuin netissä, vaikka suosittua sekin on ja vasta muutama vuosi takaperin hän enemmän kertoi pelaavansa netissä kuin livenä. Pyysingin turnausvoittoihin kuuluu kisoja niin kotimaan kamaralla kuin ulkomaillakin, Slovenian ja Itävallan nyt muutaman mainitakseni. Haastattelussa Pyysing sanoo pokerin hyväksi puoleksi sen, että palautteen saa pelistä välittömästi. Jos pelaa hyvin, se palkitaan, jos pelaa huonosti, häviää. Jotain kertoo myöskin Pyysinkiä kohtaan tuntemasta arvostuksesta alalla se, että hän on saanut Pokerinaaman tittelin.

Jos on alalla yhtään pyörinyt, on Pyysingin voinut bongata mm. pokeriaiheisilla opetuspätkillä ja/tai törmännyt hänen kirjoittamiin artikkeleihin alan lehdissä ja verkkojulkaisuissa. Ainakin Pokeritieto.fi-sivuston kolumnistina hän toimii vakituisesti. Muutama vuosi takaperin tai itse asiassa jo lähes kymmenen vuotta sitten, Pyysing kirjoitti yhdessä Marko Erolan kanssa kattavan opuksen Pokerin käsikirja. Teoksesta käy ilmi pokerin perusteita sekä sitä, mitä ammattipelaajan mielessä liikkuu turnauksessa. Se paljastaa myös millaisella tyylillä peliin kannattaa lähteä, jotta sitä voittakin olisi odotettavissa tai että millaisia käsiä kannattaa pelata ja koska bluffata. Kirja on kirjoitettu siihen aikaan kun nettipokeri ei ollut vielä niin suosittua, mutta varmaan tämän päivän onlinepelaaja saa sieltä vielä vinkkejä itselleen.

Kun on tarpeeksi teoriassa opiskeltu, voikin siirtyä kokeilemaan onneaan CasinoEuron pöytiin. Live casino Hold’Emin lisäksi onneaan voi kokeilla myös Baccaratissa, Blackjackissa sekä Ruletissa. Jos ei pelitiliä vielä ole CasinoEurossa, saa ensitalletukselleen bonusta 150 %. Jos tuntuu, että lisää teoriatietoa tarvitaan, voi lukaista myös saman kaksikon toisen opuksen nimeltä Pokerihuoneen pokeriopas, joka ilmestyi 2007. Tässä uudessa kirjassaan kaksikko kertoo, kuinka parantaa omaa peliä Limit- ja No-limit Texas Hold’Emissa. Tai vaikka sökössä. Ammattilaisten suosikkipeli on Pot-limit Omaha, ja myös tähän peliin löytyy vinkkejä. Pyysingin vinkeillä pitäisi saada kitkettyä pois aloittelijoiden ja huonojen pelaajien tyypillisimpiä virheitä sekä kääriä parempia voittoja.

Virpi Siira

Virpi Siira on bloggeri, jonka blogissa Oma Koppa on vieraillut jo yli miljoona kävijää. Se on melkoinen kävijämäärä yhdelle blogille, joka on ollut pystyssä vuodesta 2010 asti. Tätä ennen Siira julkaisi tuotoksiaan Facebookissa, jolloin hänen ystävänsä ehdotti Siiralle siirtymistä hieman isompiin ympyröihin ja syyskuussa 23. päivä hän sitten naputteli oman sivunsa bloggeriin ja on siitä asti enemmän tai vähemmän julkaissut materiaaliaan blogimaailmassa.

Mistä Siiran blogi sitten kertoo? Ennen kaikkea se on käsityöblogi. Siiralla on artenomin koulutus, ja hän luonnehtii itseään käsityöläispelleksi ja vaatesuunnittelijaksi ja tekee paljon DIY-töitä eli Do it Yourself. Näissä ideana on käyttää erilaisia uusiomateriaaleja, esimerkiksi vaikka vanhoista sanomalehdistä paperikasseja tai muuta vastaavaa. Siiran blogista löytyy niin vinkkejä heijastinlumihiutaleiden tekemiseen tai kuinka muutetaan vanhat nahkahousut kassiksi. Eli kaikkea sellaista, mitä voisi normaalissa jokapäiväisessä elämässä käyttää.

Sen lisäksi, että blogissa on käynyt jo yli miljoona vierailijaa, on sillä myös tilaajia melkoinen määrä, yli tuhat niitäkin.

Virpi Siiran omalaatuiset ideat ovat päätyneet myös kirjaksi, joka julkaistaan tämän vuoden maaliskuussa. Ennakkotilauksia otetaan joissakin nettikirjakaupoissa vastaan, esimerkiksi Adlibriksessä. Kirja on nimeltään Oma Koppa, ja se on WSOY:n julkaisema. Kirja keskittyy tämän suosikkibloggarin virkkausfilosofiaan ja opettaa, että virheet voi kääntää voitoksi, ja ettei aina tarvitse noudattaa ohjetta saadakseen aikaiseksi jotakin omaperäistä ja luovaa. Siiran filosofian mukaan jos osaat virkata ympyrän, osaat tehdä mitä vain. Kirjaa suositellaan niin jo ennestään taitaville virkkaajille kuin niillekin, joilla virkkuusormi on keskellä kämmentä. Opus ravistelee romukoppaan vai pitäisikö sanoa omaan koppaan kaikki vanhat käsityötottumukset ja pääsanoma onkin, että myös virkkauksessa voi olla anarkiaa ja asennetta.